Alku on aina kaikista
vaikein, ja niin myös tän blogin aloittamisen suhteen. Oon siis 16-vuotias
lahtelainen tyttö, joka on lähdössä viettämään tulevaa lukuvuotta
Etelä-Amerikkaan, Argentiinaan. Enimmäkseen mä tuun täällä kertomaan mun elämästä
seuraavan vuoden ajan ja jos innostun, niin miksei myös sen jälkeenkin!
Vaihtovuosi ei oo ollut mulle mikään monen vuoden unelma, mutta ei ne vuodet sitä mittaakaan
kuinka innoissani mä nyt oon! Koko homma lähti liikkeelle viime kesänä, kun me
oltiin iskän kanssa purjehtimassa ja siinä yöuinnilla sitten sanoin iskälle,
että haluisin lähteä vaihtoon. Olin tietenkin siinä vaiheessa miettinyt asiaa
jo jonkun verran, mutta samalla olin myös erittäin tietoinen vaihtovuoden
kustannuksista. Iskä kuitenkin vastasi heti, että totta kai mä lähden ja että ”kyllä
ne rahat jostain kaivetaan”. Seuraavana päivänä menin kotiin ja äiti kannusti
mua lähtöön ihan yhtä lailla. Mentiin Rotareitten sivuille, täytin hakemuksen
heti ja pian kaikki Lahden alueelta vaihtoon hakeneet kutsuttiin
haastattelutilaisuuteen. Hakijoita oli seitsemän, joista kolme pääsi
haastatteluista läpi. Muistan suhtautuneeni asiaan sillä asenteella, että ei
voi mitään jos en pääse, elämä jatkuu. Nyt jälkikäteen mietittynä en tietäisi
mitä tekisin, jos en olisi päätynyt lähtijöiden joukkoon.
Seuraavaksi alkoikin
hullu paperirumba ja samalla oli ilmoitettava myös ne neljä maata, joista
jokaiseen minun olisi oltava valmis lähtemään. Australiaan lähteminen on ollut
minulle pitkäaikainen unelma, joten se oli selvä ykkösvaihtoehto. Argentiinan
laitoin toiseksi, enkä itse asiassa edes tiedä miksi; tiesin kyseisestä maasta
tuolloin juuri ja juuri pääkaupungin, tummat pojat ja lämpimän ilmaston.
Mielestäni ihan hyvät valintaperusteet, vai? No, siinä meni sitten useampi kuukausi ennen
kuin kohdetietoja alkoi tulla ja sain tietää, että lähden Argentiinaan. Aluksi
muutama pettymyksen kyynel taisi vierähtää, kun en päässytkään Australiaan,
mutta korjasin ne nopeasti hymyllä. Edessä on kuitenkin yksi mun elämän
hienoimmista kokemuksista riippumatta siitä missä mä sen vietän! Ja nyt kun
olen tutustunut Argentiinaan vähän paremmin, en oikeastaan edes haluaisi lähteä
mihinkään muualle.
 |
| Patagonia |
 |
| Buenos Aires |
Tällä hetkellä odotan malttamattomana perhetietoja, jotka muille (kahdelle) Argentiinaan Rotareitten kautta lähteville on jo tullut. Heti kun saan tietää sijoituksestani tarkemmin alkaa viisumien, vakuutuksien ja rokotuksien hoitaminen, sekä lentojen varaaminen. Tähän mennessä kaikki on sujunut Rotareitten kanssa hienosti ja voin lämpimästi suositella kyseistä järjestöä kaikille vaihtoa harkitseville! Rotaryssa toimivat ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita ja motivoituneita antamaan nuorille tällaisia mahdollisuuksia ja he tekevätkin työtänsä ainoastaan meitä varten. Sen lisäksi että Rotareitten kautta vaihtoon lähteminen on huomattavasti edullisempaa, kuin monen muun järjestön kautta, vaihtoon lähtijä saa myös 60e kuukaudessa ”taskurahaa”. Vuoden aikana vaihto-oppilaalla on takuu varma tukiverkosto kohdemaassa, eikä mulla kertaakaan koko hakuprosessin aikana ole ollut pelkoa siitä, että jäisin yksin. Jo tässä vaiheessa siis iso kiitos kaikille rotareille! Samalla voin myös sanoa kuinka kiitollinen oon kaikille mun läheisille, etenkin vanhemmille, jotka mahdollistaa tän koko jutun. Ja kiitos kaikille kavereille, jotka on jaksanu kuunnella joka päivä, kun kerron monta päivää jäljellä lähtöön, ihan kuin he eivät sitä jo tietäisi. Jos en tänään muistanut kertoa niin 74…
Tämä blogi on
jokaiselle, joka haluaa seurata mun elämää maailman toisella puolella ja sen
takia pyrinkin kertomaan asiat täällä mahdollisimman aidosti, tarkoitus ei ole
aina hehkuttaa kuinka hienoa mun elämä siellä on, sillä sitä se ei varmasti
tule joka päivä olemaan. Lukuisista edessä olevista itkuista huolimatta olisin
valmis pakkaamaan matkalaukut jo nyt ja ottamaan suunnan kohti Buenos Airesin
lentokenttää. Yritän malttaa kuitenkin vielä nauttia kesästä, kavereista,
lämmöstä ja SUOMESTA! Loma alkaa ylihuomenna ja tuntuu rehellisesti sanottuna aika pelottavalta. Kesällä mun elämässä tulee tapahtumaan kaksi tosi isoa
asiaa; Äiti menee naimisiin ja mä lähden maailmalle. Nyt tuntuu, että käsillä
on pari viimeistä kuukautta aikaa tätä ”tuttua ja turvallista”, mutta oon enemmän kuin onnellinen tulevista muutoksista!
Jos tulee mitä
tahansa kysyttävää vaihtoon tai mihinkään muuhun liittyen, vastaan
mielelläni!:)
 |
| Besos, Iiris |
