Täällä sitä nyt ollaa oltu jo viikko aika kaukana kotoota ja kaikki on tosiaa hyvin! Perhe on ihana ja alkaa jo tuntumaa ihan omalta. Alun ujostelun jälkee pikkuveli on alkanu opettaa mulle innoissaa espanjaa, ja käy kaikkia sanoja maan ja taivaan väliltä läpi, ja lopputulos on se et muistan niistä ehkä kolme:D Mut ei se haittaa, joka päivä opin jotain uutta! Mun vaihtarivuos alko muutamilla päivillä Buenos Airesissa ja vaikka olin lentämisestä, aikaerosta ja kaikesta uudesta tosi väsyny ni halusin siitä huolimatta nähä mahollisimman paljon kaikkee!
 |
Buenos Airesin jälkee oon viettäny nyt pari päivää suurimmaks osaks kotona, purkanu laukkuja ja muutenki kotiutunu. Torstaina kävin tutustumassa kouluun ja huh pakko sanoo et ihan hullua!!! Tää mun kotikaupunki on aika pieni ja ulkomaalaisia näkee tääl tosi harvoin, joten olo oli ku julkkiksella ku kävelin koulun ovista sisää. Tuntu niin oudolta ku kaikki ties mut jo, vaikka mä en tienny ketää. Eilen oli kans esittäytyminen paikallisille Rotareille ja samalla ilmeisesti myös paikalliselle televisiolle kameroista ja mikrofooneista päätellen.. Maanantaina alotan "opiskelun" seitsemältä aamulla mikä kauhistuttaa mua jo etukätee. Ens viikolla on tarkotus myös alottaa harrastukset täällä, tanssiminen, salilla käyminen ja ehkä tennis!
Muutama päivä sitte mietin et mitä mä oikee teen nää kaikki päivät ja nyt yhtäkkii tuntuuki joka päivälle on jotain ohjelmaa. Tänää me mentii mun toisen perheen ja niillä nyt asuvan ranskalaisen vaihtarin kaa tonne vuorille (Sierra de la Ventana) ja nyt kuuden tunnin kiipeilemisen jälkee väsyttää, jalkoja särkee ja vaatteet on täynnä kaktuksen piikkejä, mut voin kuitenki tyytyväisenä todeta et ihana päivä takana ja monta yhtä ihanaa edessä!
.
Oikeestaa täl hetkel mul ei oo hirveesti enempää kerrottavaa, halusin vaa tulla kertomaa et mul on kaikki hyvin täällä ja oon onnellinen, vaikka näin alkuu vähän onki koti-ikävää. Oon jo saanu tän yhen viikon aikana nähä ja kokee vaikka mitä ja nyt ootan jo malttamattomana normiarjen alkamista!
